Kolmannen ohjaussession yhteenveto

Hepparyhmän ohjaussessio pidettiin perjantai-iltana 8.6. ukkoskuurojen aikaan. Tässä vihdoin hieman yhteenvetoa siitä, mitä kävimme läpi Jaana L.:n, Katjan, Jaana R.:n ja Henryn ryhmän kanssa.
Alkutilanne oli mielenkiintoinen, sillä ryhmän hankkeen keksijä Pauliina on sittemmin keskeyttänyt projektipäällikkö-opintonsa. Hyvin oli muu ryhmä kuitenkin päässyt aiheeseen sisälle.
Ohjaussessio noudatti hyvin pitkälle samoja linjoja kuin ensimmäinen ohjaussessio Hyvinkää-projektin kanssa: tiedonhankinnan perusteet ovat suhteellisen samanlaiset, oli tiedonhaun aihe mikä tahansa. Pari asiaa Hepparyhmän kanssa kuitenkin käytiin tarkemmin läpi: asiasanastot ja Nelliportaali.

Asiasanastot

Yleisin suomessa käytettävä asiasanasto on nimeltään - yllätys, yllätys - Yleinen suomalainen asiasanasto. Kaikki yleiset kirjastot, suurin osa amk-kirjastoista ja melko moni tieteellinen kirjasto käyttää YSAa kuvailemaan aineistojen sisältöjä.
Asiasanastoja on paljon muitakin, sekä suomalaisia että ulkomaisia. Ehkä tunnetuimpia esimerkkejä erikoisalan sanastoista Suomessa ovat Agriforest ja kauppatieteellinen Helecon. Lisää asiasanoista ja niiden käytöstä tiedonhaussa voi lukea vaikkapa Kompassista.

Nelliportaali - kaikki mitä tarvitset

HAMKin opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää tuhansia e-lehtiä ja kymmeniä tietokantoja jopa kotoa. Eri mahdollisuuksien hyödyntäminen on helppoa Nelliportaalin avulla: se mahdollistaa yhtäaikaisen tiedonhaun jopa 15 eri tiedonlähteestä! Nelliportaali mahdollistaa kaikkien näiden tiedonlähteiden käytön kotikoneelta, tai vaikka työpaikalta. Kirjaudu Nelliin HAMKin verkkotunnuksilla, ja käytössäsi ovat kaikki HAMK-kirjaston tarjoamat tiedonlähteet.

Nelliportaalin käyttöä opetetaan mm. Kompassissa.

Lisätietoa HAMKin kirjaston Nellistä

Kirjaudu HAMKin Nelliin

Käyttöohjeet pelastavat monelta pettymykseltä

Tietokantojen käyttöohjeisiin kannattaa tutustua (ainakin silloin, jos kantaa käyttää useammin kuin satunnaisesti). Näin säästyy monelta mielipahalta. Oikeasta reunasta Tiedonhaun tekniikka -kohdasta löydät nyt käyttöohjeet kahteen korkeakoulujen yleisimpään tietolähteeseen:

Kirjastojärjestelmä Voyageriin (esim. Vanaicat) ja Nelliportaaliin, jonka kautta voit käyttää lähes kaikkia amkkisi tarjoamia sähköisiä lähteitä (lehdet, kirjat, viitetietokannat ym.)

Ohjeet vaativat toimiakseen Flash Player -ohjelman.

Ohjeet on toteutettu Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulun tuotantorenkaassa.

Miksi asiasanastoja kannataa käyttää?

Asiasanastoja kannattaa käyttää. Miksikö? Vastaus löytyy seuraavasta oppimisaihioista, jonka sisällöstä vastaa Ari Penkkimäki Stadiasta.

Huom. Aihion katseluun tarvitaan Adoben Flash Player.

Ensimmäisen ohjaus-session yhteenveto

Hyvinkää-projektin ohjaus-sessio pidetiin perjantai-iltana 30.3. Tässä viimein yhteenveto niistä asioista, joita kävimme läpi Kirsin, Noran, Annen ja Jaanan kanssa.

Hakusanat kannattaa valita sanastosta
Ryhmä oli toimittanut minulle miellekarta projektistaan hyvissä ajoin. Miellekartan ja muun projektista saamani tiedon avulla laadin uuden miellekartan tiedonhankinnan avuksi. Päähuomio tiedonhankinnassa kiinnittyi tällä kertaa viestintään ja sen keinoihin vaikuttaa ihmisten aseneteisiin ja ajatuksiin.

Ennen tiedonhaun aloittamista kannattaa miettiä niitä käsitteitä, jotka liittyvät aiheeseen (siksi siis miellekartta). Käsitteisiin liittyviä hakusanoja kannattaa myös miettiä. Hakusanat voivat olla ns. avainsanoja, eli luonnollisen kielen sanoja.

Jos teet haun tietokannoista, hakusanat kannattaa valita siitä asiasanastosta jota tietokanta käyttää. Jos esimerkiksi aiot tehdä hakuja kirjastojen tietokannoista, valitse silloin Yleinen suomalainen asiasanasto eli YSA. Asiasanastosta poimittuja hakusanoja sanotaan asiasanoiksi. Niissä on mm. se hyvä puoli, että niillä löytää helpommin juuri haluamaasi asiaan liittyvää aineistoa.

Tiedonhaun perustekniikka kannattaa hallita
Tiedonhaun perustekniikka toimii samalla periaatteella kaikissa tietokannoissa, olivatpa ne sitten kirjastojen luetteloita tai tieteellisiä kokotekstikantoja. Myös internetiä sitovat samat lainalaisuudet: hakusanojen yhdistämiseen käytettävä Boolen logiikka, hakusanojen katkaisu ja haun rajaaminen.

Jos käytät haussa useampaa kuin yhtä sanaa, yhdistä ne Boolen operaattoreilla JA, TAI, EI (tai AND, OR, NOT jos tietokanta puhuu vain englantia). JA edellyttää että molemmat sanat löytyvät tuloksesta, eli sillä voi tarkentaa hakua (esim. kansalaistoiminta JA ympäristö). TAI on hyvä yhdistämään synonyymejä; riittää että tuloksessa on yksi annetuista sanoista (esim. vaikuttaminen TAI lobbaus TAI kansalaistoiminta). EI rajaa jonkin sanan pois tuloksista.

>> Lisää hakusanojen yhdistämisestä

Katkaisumerkki on siunaus erityisesti meille suomalaisille, joilla on jokaisesta sanasta kolmisen kymmentä eri taivutusmuotoa. Koska tietokannat eivät osaa kieltä, ne joutuvat tulkitsemaan tarpeitamme niiden merkkien mukaan joita sisään kirjoitamme. Jos haluamme löytää esim. kaiken kansalaistoimintaan liittyvän, meidän pitäisi hakea erikseen kaikilla kansalaistoiminta-sanan taivutusmuodoilla. Mutta ei hätää! Kun katkaisemme tietyllä merkillä sanan siitä kohtaa josta se lähtee taipumaan, hakuohjelma osaa tulkita meidän haluavan kaikki sanan eri muodot (esim. kansalaistoimin?). Katkaisumerkkejä on monia erilaisia tietokannasta riippuen - tarkista siis aina, mitä katkaisumerkkiä käyttämästi tietokanta käyttää! Vinkkinä: tieteelliset ja korkeakoulukirjastot käyttävät Voyageria, jossa katkaisumerkkinä on kysymysmerkki (?).

>> Lisää katkaisumerkin käytöstä

Aloita läheltä, etene sitten kauemmas
Tiedonhaku kannattaa aina aloittaa läheltä ja sitten tarpeen mukaan levittää piiriä kauemmas. Kirsin, Noran, Annen ja Jaanan kanssa aloitimme HAMKin omasta kirjastosta ja sen Vanaicat-tietokannasta. Seuraavaksi etenimme Janakkalan ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastoihin, jotka molemmat käyttävät ORIGO-järjestelmää (katkaisumerkkinä #).

Artikkeleista löytää tietoa Artosta
Kirjastojen luettelot sisältävät tietoa kirjoista tai lehtivuosikerroista, mutta eivät esim. artikkeleita. Kotimaisia artikkeleita voi etsiä kahdesta eri tietokannasta, Aleksista tai Artosta. Aleksi listaa lähinnä yleistiedon lähteitä, kuten Suomen kuvalehti tai Kauneimmat käsityöt (katso tarkemmin lehtilista). Tieteellisen tiedon lähteille tarjoaa reitin Arto. Arton taustalla on sama järjestelmä, jota kaikki tiede- ja amk-kirjastot käyttävät; sen käyttö on siis yksinkertaista. Arto (kuten Aleksikin) on viitetietokanta, eli se sisältää vain tiedot artikkeleista, ei itse artikkelia.
Sekä Arto että Aleksi ovat maksullisia, joten niiden käyttö edellyttää esim. etäyhteyttä HAMKin verkkoon.

Internet tiedonlähteenä
Internet on hyvä tiedonlähde, kunhan muistaa olla kriittinen. Hyvinkää-ryhmän kanssa tutustuimme Tiedonhaun porttiin, johon on koottu luotettavia tiedonlähteitä eri elämän alueilta. Tiedonhaun portissa on selkeää plussaa myös ne useat vaihtoehdot, joilla tietoa voi lähestyä. Kannattaa kokeilla!

>> Lisää internetistä tiedonlähteenä.

Arviointi on oppimisen a ja o
Arviointi kuuluu oppimiseen, ja samoin tiedonhankintaan. Arviointia täytyy tehdä koko ajan: tiedonhaun arviointia, tulosten arviointia, lähteiden arviointia. Arviointiin löytyy hyviä työkaluja, joita kannattaa hyödyntää:
Tiedonhaun vianetsintä
Sisällöllisesti hyvä www-sivu

Tiedonhaun vianetsintä

Hakutulokset tuottavat usein yllätyksiä: joko mitään ei löydy tai löytyy niin paljon ettei niitä jaksa selata läpi. Usein ongelmana on se, että aineistoa löytyy paljon mutta kaikki aiheen vierestä.

Tällaisista tilanteista on mahdollista selviytyä noudattamalla niihin kehitettyjä toiminta-ohjeita.

Ensimmäiset treffit sovittu

Nora, Anne, Kirsi ja Jaana ovat pistäneet pystyyn hankkeen, joka liitty toiminta-alueeseen. Enempää en siitä ilman lupaa näin julkisesti uskalla kommentoida. Treffit tiedonhankinnan merkeissä on sovittu perjantaille 30.3.

Pistän blogiin jonkinlaista yhteenvetoa treffeistä: mitä opimme, mitä muiden kannattaa ottaa omassa hankkeessaan huomioon jne. Toivottavasti myös Anne, Nora, Kirsi ja Jaana innostuvat antamaan omat kommenttinsa.

Mikä mahtaa olla tilanne muiden hankkeiden osalta? Joko on aiheita löytynyt? Ottakaahan yhteyttä jos haluatte apua tiedonhankintaan.

Kokoussanastoa suomeksi ja englanniksi

Helsingin yliopiston Kielipalvelut on tuottanut loistavan sanaston kokous- ja konferenssikäyttöön. Sanasto on mainio apuväline myös niille projektipäälliköille, jotka ovat mukana kv-projektissa tai joilla on kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Sanasto on verkossa kaikkien saatavilla:

Aaltonen, Anja & Hallberg-Rautalin, Irma & Hellberg, William. Kokous- ja konferenssisanastoa suomeksi ja englanniksi. Helsinki: Helsingin yliopisto, Kielipalvelut, 2005. Saatavissa: http://www.helsinki.fi/kksc/language.services/kokoussanasto.pdf